Intuitiivisuus alkoi avautumaan itselleni tietoisemmmalla tasolla vuosia sitten. Löysin monille aikaisemmille kokemuksilleni ja tuntemuksilleni ymmärrystä ja kaikelle kokemalleni oli myös sana. Niin paljon enemmän kuin Sana, Intuitio, joka piti sisällään tietoutta, ohjausta ja opastusta todellisiin tarpeisiini ja yhteyden siihen kaikkeuteen jota olemme. Intuition viestien ja ohjaten yksittäisin välähdyksin ja tuntemuksin. Niiden tukemana löytäen ja kulkien tietoisemmin polullani, jota nyt kuljen. Kasvaen ja kehittyen, ymmärtäen persoonatasoni kehityksen tarpeen edeten intuition ohjauksen äärellä tietoisempaan elämään, elämään intuitiivista elämää.

Palaten elämässäni taakse päin lapsuuden ja nuoruuden muistojen kuviin, tunnistan useitakin hetkiä kuinka intuitio on viestinyt ja ohjannutkin elämääni, tuolloin tiedostamattani. Ehkä juuri sillä aidolla tavalla joka on vuosien varrella pääsi häiriintymään, joka on tarvinnut uudelleen löytää. Yksittäisiä tuntemuksia, tarvetta toimia tai tunne tehdä jotain, ymmärtämättä ja miettimättä sitä sen enempää vielä silloin. Ne kun vaan tuntuivat oikealta.

Monia asioita ymmärtää sitten jälkeen päin.

Elämä alkoi tuomaan eteeni tapahtumia ja asioita, kuullakseni ja havahtuakseni intuition äärelle tietoisemmin. Elämäntapa muutos oli edessäni.

Pysähtyminen itseni äärelle

Taustalla oli pysäytyksiä ja isompi pysäytys loukkaannuttuani vuosia sitten. Se itsessään ei vielä riittänyt täysin havahduttamaan ja avaamaan silmiäni siihen hetkeen ja tarpeideni äärelle. Rauhoitti kyllä menoa, ainakin hetkeksi, mutta kasvatti toisaaltaan riittämättömyyden tunnetta ja epävarmuutta tulevasta ja elämässä pärjäämisestä. Kykenenkö enää samaan kuin aikaisemmin? Tarvittiin vielä loppuun palaminen pysähtymään ja havahtumaan. Ymmärtämään että minä itse olen vastuussa elämästäni ja valinnoistani, ei kukaan muu. Nyt viimein oli aika alkaa kuuntelemaan itseäni ja tarpeitani. 

Vielä kovin tunnistamatta Intuitiotani tietoisella tasolla, se ohjasi energia oppien äärelle. Opin, pitäen sisällään niin paljon, jos vain halusin sen nähdä, kokea ja tuntea. Valinta oli itselläni, mitä ja miten. 

Tuo intuitiivinen maailma alkoi aukeamaan persoonalleni, jona täällä kuljeskelen ja alkoi tietoisempi työskentely siellä mielen/egon äärellä. Alkoi todellinen tutustuminen itseeni, arvoihini kuin myös ympäröivään maailmaani.

Havahtuminen

Rutiininomaisuus ja suunnitelmallisuus oli ollut elämääni hyvin vahvassa. Luoden turvaa, jota tiedostamattani tarvitsin. Miten voimakas olikaan tarve pitää ohjakset käsissä.  Suunnitella ja edetä rutiinienomaisesti, varmistaen että asiat etenevät suunnitelmien mukaan.  Luottamuspulaa elämää kohtaan, itseeni, tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä ja paljon muutakin.

Persoona

Jossain vaiheessa polkuani tarpeeton suorittaminen ja puskeminen sai vaan jäädä. Intuition ohjauksen tuomat asiat toivat hetkiä ja tilanteita, jotka antoivat rohkaisua keventää, päästää irti. Kuin lapsi opetellen kävelemään. Välillä havahduin palanneeni entiseen, mutta opin hyväksymään, että sekin on ihan ok, jos niin hetkittäin käy. Itseni syyllistäminen ei auta. Ylös vain ,kuin lapsi kaaduttuaan ja elämässä eteenpäin. Armollisuus itseäni kohtaan sai alkaa tekemään tehtäväänsä, joka ohjasi ja rohkaisi elämässä taas askeleita eteenpäin. Tiettyjä vanhoja tapojani siivottuani oli taas tilaa uuteen. Etenemiseen oli kuitenkin tehtävä työtä, edelleenkin.

Havahduin miten voimakas onkaan mielen tarve saada päättää asioita. Sitä kuunnellen harhautuen siitä kuka minä olen, mitä tehdä ja luullen tietäväni mikä on parhaakseni. 

Ohjaukselle antautuminen oli toisinaan, kuin lapsi uhmaisi omia vanhempia niiden antamia oppeja omaa tahtoaan kohtaan. Tervettäkin kyseenalaistamista, nostattaen voimakkaitakin tunteita muutoksen tarpeista. Niistä epämukavista asioista, jotka jollain tasolla kuitenkin olivat luoneet turvaa niihin tottuneena, mutta eivät vaan palvelleet enää, jos milloinkaan. Siitä jatkui sukeltaminen itseeni, syvemmälle ja syvemmälle sisäiseen maailmaani. Avautuen koko ajan enemmän intuitiolle ja elämänkatsomukselle uusin silmin katselemaan maailmaa. Kohdattavana on ollut...

Itsetuntemusta ja omia rajoja

Havahtumista mistä mikäkin tarve tehdä tai tunne nousee? Havahtumaan mistä tai kenen tarpeesta mikäkin toiminta lähtee ja paljon muuta. Pikkuhiljaa omien elämänarvojeni rakentuen ja vahvistuen aina siihen hetkeen. Niitä koko ajan edelleen kasvattaen. Opetellen luomaan selkeyttä elämääni rajoillani, niin itselleni, kuin myös muillekin, aiheuttaen aina monenlaisia tuntemuksia niin itsessä kuin ympärilläni. Kaikkea kun ei aina osaa edes sanoittaa, ainakaan heti. 

Luottamus

Rutiininomaisuus pikkuhiljaa jäi, Luottamus kasvoi kokeman myötä. Mitä enemmän työskentelin itseni kanssa. Pysähtelin, aistin, havainnoin ja luotan, sitä vahvemmin intuitio pääsi ja pääsee aina vaan paremmin viestimään. Sitä tarviten tänäkin päivänä. Ohjaus omalle intuitiolle kasvoi ja pikkuhiljaa oma mielikin alkoi hyväksymään, ettei ole mitää pelättävää. Ei edes silloin, kun edessä oli taas kohdattavana jotain asioita eteenpäin päästäväksi. Niihin hetkiin intuitio puhutteli ja muistutteli ilon ja leikkimielisyyden tarpeesta. Välitti viestinsä vielä oikein reseptin muodossa maisteltavaksi, etten vaan unohtaisi  ;) 

Intuitiivinen ohjaus

Aina vaan Intuition saaden tilaa, tullen kuulluksi ja ymmärretyksi paremmin., Tietoisuus, elämän tarkoitus ja monimuotoisuus sai aueta uudella tavalla ja luottamuskin kasvoi. Opetellen ja oppien päästämään irti aina vaan ennemmän ja ennemmän tarpeesta kontrolloida elämääni tai antaa muiden kontrolloida. Lopettaa suorittaminen, astuen intuitiiviseen elämään, elämän ohjattavaksi.

Ymmärrys ja luottamus persoonatasolla mielen harhauttamasta kehittymisen tarpeesta on auennut aivan uudella tavalla. Tehdessäni työtä oman itsensä kanssa, tuo intuitiivisuuden avaama henkinen maailma tuntuu aivan loputtomalta. Aina on uutta opittavaa ja koettavaa. Rauha ja onnellisuuden tunne kasvaa ja luottamus niihinkin hetkiin, kun elämässä on haastavampaa. Ymmärrys haastavampiin hetkiin aukeaa uudella tavalla. Tunne että kaikki järjestyy juuri niin kuin pitää, vaan vahvistuu. Hyväksyntä, anteeksiantaminen ja rakkaus on saanut suuremman merkityksen.

Niin paljon tapahtuu, silloinkin kun mitään ei ns.tapahdu, joten lepo on todellakin enemmän kuin ok.

Ymmärrys

Toisinaan intuitio on ohjannut ja ohjaakin tilanteisiin, jotka eivät olekaan ehkä niin mukavia ja olen kokenut olevan aivan eksyksissä. Luottamuksen pettäessä juuri noissa hetkissä, voisin helposti väittää intuition ohjanneen harhaan. Nämä hetket ennen kaikkea on ollut tilanteita, kun tuki ja opastus itseni ulkopuolelta on ollut äärimmäisen arvokasta. 

Niilläkin hetkillä on ollut tarkoituksensa tai viestinsä. Kasvattaen luottamusta omaan voimaan ja luottamusta intuitiiviseen elämään. Vahvistaen ymmärrystäni elämänkatsomukseeni, katselemaan ja tunnustelemaan elämää useammista eri suunnista ja aina syvällisemmin merkityksin.  Asioiden ja tilanteiden saaden aueta aina uudella tavalla ja syvällisemmin . Toisinaan kaiken avautuen taas myöhemmin. Oppien senkin että ei kaikkea tarvitse tietää, eikä mielellä ymmärtää.

Saamani tuki, oppi ja pysähtyminen ovat olleet avaimia luottamukseen availlessani ovia elämän ohjaukseen, oman intuition äärelle. Pikkuhiljaa saaden irrottautua, kuin lapsi irrottautuu vanhemmastaan. Luottamaan omaan osaamiseensa ja pärjäämiseen omana itsenäni.

Luottamaan pikkuhiljaa vahvemmin aina vaan omaan intuitiiviseen ohjaukseeni. Irrottautumaan ohjauksen ja opastuksen saamisesta myös itseni ulkopuolelta. Edelleenkin kasvaen ja kehittyen ja kyllä, aika-ajoin edelleenkin tukea, ohjasta ja opastusta tarviten, yhteistyössä, sitähän se on, monellakin tavalla. Ei itsenäistymisen tarvitse pitää sisällään itsekkyyttä.

Se intuitio kun on meissä jokaisessa, itsessämme. Sen kuulemiseen ja luottamiseen vaan tarvitsemme usein miten aikaa ja tukea, ainakin itse omalla polullani, uudelleen opettelua.

Intuitiivista elämää

Kuvailisin intuitiivista elämää kuin antautumiseksi elämällä, intuitiomme ohjaukselle. Intuition ollessaan yhteydessä tuonne korkeammalle, kaikkeen siihen mitä emme fyysisin silmin näe. Viestien sieltä, mihin kulkea, mikä on tarpeenmukaista missäkin hetkessä, johdattaen aina tarpeenmukaisiin elämän hetkiin. Auttaen löytämään sen todellisen olemuksemme, elämän tehtävämme ja saadaksemme elää harmonista elämää hyväksyen. Yhdistäen meitä kaikkeuteen. Kohdataksemme ja saadaksemme sen mitä tarvitsemme mihinkin hetkeen, kasvaaksemme ja kehittyäksemme. 

Antaa elämän todella näyttää mitä olemme tulleet tänne oppimaan, auttaakseen siihen mitä olemme tänne syntynyt tekemään ja minne olemme matkalla. itselläni auttaa ja tukea muitakin oman polun etsiviä ja siellä kulkevia...

Minä täällä pienenä ihmisenä kasvavalla suurella syRämmellä tehden parhaani, kuunnellen ohjausta ja luottaen, joka ohjaa itseäni auttamaan ja tukemaan myös muitakin oman polun etsiviä ja siellä kulkevia intuition ohjauksessa.

Kantaen vastuun valinnoistani, elämä huolehtikoon mahdollisuuksien, potentiaalini, valintojen vaihtoehdoista ja niiden esiin tuomisesta...ei hullumpi diili, ainakaan itelleni :)

Muistathan!

Jokainen meistä ollaan intuitiivisia ihmisiä, meidän tarvitsee vain löytää intuitiomme, harjoittaa kuulemista ja luottaa. Sen myötä se kehittyy. Elämän ei  tarvitse olla selviytymistä ja tietää kaikkea, otetaan intuitiomme avuksemme, eikö? harjoittelulla, tutustuen ja vaikka lapsenomaisella leikkimielellä. Ei kai elämän kuulu olla niin vakavaa ja jäykkää. Se intuitio on meissä kaikissa ja se kyllä löytyy sieltä.

Oleminen ja pysähtyminen antaa tilaa intuitiolle sekä persoonallemme/mielellemme aikaa sisäistää oppimaamme ja sitä intuitiivista elämää. Vapautuen pikkuhiljaa tarpeettomasta. Oppia luottamaan tuntemuksiimme ja tarpeisiimme. Mitä, miten, missäkin hetkessä, antaen intuitiolle aikaa ja tilaa vastata. Miten se viestii kenellekin, niin kokeilemallahan sitä opitaan kaikkea tässä elämässä. eikös vaan?

Ja siihen hyppysellinen leikkimieltä, niin johan intuitiomme kohta laulattaa.

Tuota ja tätä kaikkea voit lähteä vahvistamaan itsessäsi lukemalla alla olevan tekstin itsellesi vaikka joka aamu. Kanavoin sen itselleni aikanaan vahvistamaan luottamustani ja vastaanottamaan suuntaa elämälleni. 

"Olen huojentunut ja valmis ottamaan vastaan myös ohjeistusta ja opastusta mihin suunnata energiani. Kulkea vahvemmin ohjauksessa ja rauha sydämessäni. Olen valmis luopumaan epävarmuuksistani, epäasiallisista kohteluistani, antamaan anteeksi myös itselleni.

Kuuntelemaan vahvemmin tarpeitani ja jakamaan ymmärrystäni rohkeudessa ja rakkaudessa.

Olen valmis tähän kaikkeen.

Olen valmis vastaanottamaan työn, mitä minun kuuluu nyt tehdä, sekä mihin minua johdatetaan. Olen valmis ottamaan vastaan ihmeitä. Olen valmis luottamaan rakkauteen. Olen valmis elämään, luopumaan suorittamisesta ja epäilyistä.

Olen valmis kuulemaan mitä minun tarvitsee tietää missäkin hetkessä, tekemään mitä minun tarvitsee missäkin hetkessä.

Olen valmis rakastamaan itseäni kaikkine puolineni ja luottamaan omaan osaamiseeni. Vastaanottamaan kaiken tämän myötä syntyvän runsauden elämän eri osa-aluille."

Kiitos!

Rohkaisevin terveisin intuitiiviselle elämälle  

                            - Paula -